Täydellisen pihvin metsästys, osa 4

Wagyu-pihvit paketissa

Tämä kirjoitus ehkä sotii tämän kirjotussarjan alkuperäistä ideaani vastaan, sillä yritykseni oli ehkä hakea jotain gastronomian alkemiaa, ja yrittää valmistaa halvasta lihasta erittäin hyvä pihvi. Toistaiseksi ei onnistumiset ole kauhean hyviä olleet. Entrecote'ta olen aikaisemminkin jo tehnyt useampaan otteeseen, ja pidän entrecote'n mausta pihvilihana erittäin paljon. Huomattavasti maukkaampi liha, kuin (lähes aina) sisä- tai ulkofile. Nyt sitten lähikaupassani oli Wagyu-karjan entrecote pihvejä kilohintaan 69 euroa, enkä voinut vastustaa. Päätin pitää homman simppelinä, ja nauttia vain lihan mausta. Pistin kummatkin pihvit omiin vakuumipusseihinsa voinokareen, suolan ja mustapippurin kera, lämmitin vesihauteen 55C -asteeseen ja pistin pihvit sinne tunniksi. Toisen pakastan, toisen söin heti. Heti syöntiin menevän pihvin otin vesihauteesta n. 5 minuutiksi huoneenlämpöön, ennen kuin avasin vakuumin, ja pistin pihvin höyryävän kuumalle pannulle pieneksi hetkeksi, jotta pintoihin tulisi maukas, rapeahko pinta.

Wagyu-pihvi pannulla.

Ja sitten lautaselle.

Odotukset toki lihan hinnan ja maineen perusteella olivat korkealla. Tästä syystä pelkäsinkin etukäteen, että kai tästä tulee pettymys. Miten kävi? Lihan rakenne oli aivan upea. Entrecote on yleensä hivenen sitkeää lihaa, mutta tämä oli aivan upean pehmeää, niin, että pystyin jauhamaan sitä kielelläni. Maku oli hyvän entrecote -pihvin maku. Makunsa puolesta tämä ei siis ollut täysin päräyttävä kokemus, mutta maun ja rakenteen yhdistelmä oli jotain ennen kokematon. Oliko tämä hintansa väärti? Pohdin sitä jonkin aikaa. Kyllä se oli hintansa väärti. En minä tätä joka viikko tai kuukausi söisi, mutta oli se kuitenkin aika varmuudella paras pihvi jonka olen koskaan syönyt. Tuollaiselle n. 200 g pihville hintaa kertyi siis tuo n. 14 euroa, joten ei se nyt aivan tolkuttoman kallis ollut.

55C -asteessa tämä pihvi oli niin tajuttoman mehukas, ja hyvin murea, että näitä voisin syödä joka päivä, jos minulla olisi varaa ja pokkaa.